sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Mitenkäs täällä voidaan?

tunnetila: flunssainen

Kiitos kysymästä, taitaa olla flunssa tulossa.

Reissun ensimmäiset kolme viikkoa oli sellaista kiirettä ja hulinaa etten ehtinyt juurikaan pysähtyä. Saan yleensä aina flunssan lentokoneen ilmastoinnista ja pelkäsin sitä tälläkin kertaa. Saavuimme New Yorkiin maanantaina ja heti keskiviikkona alkoivat muotiviikot. Pelkäsin sairastuvani ja missaavani kovasti odottamiani näytöksiä tai muita kiinnostavia tapahtumia. Porskuttelin kuitenkin vailla flunssan häivää ensimmäiset viikot innon ja lisävoimia antavan kutkuttavan jännityksen voimin. 

Muotiviikot loppuivat pari viikkoa sitten ja tänä viikonloppuna oli viimeinen ja yksi tärkeimmistä Skimbacoon liittyvistä työrupeamista. Hommia riittää vielä koko loppu syksyksi (esim. Marshallsin kamppis on vasta alussa ja jatkuu vielä viikkoja) ja ensi viikollakin olisi menoa ja tehtävää jokaiselle päivälle, mutta ehkä ne kaikista tärkeimmät hommat on nyt tehty. Taisin eilen illalla huokaista vähän liian äänekkäästi ja antaa kropan huomata että suurin kiire on nyt ohi. Tänä aamuna nimittäin heräsin hartiat ihan jumissa ja paineen tunnetta poskionteloissa.

Kroppa tosiaan vaatii välillä lepoa vaikka kaikki mitä teetkin on kivaa, kiinnostavaa tai innostavaa. Muutaman viikon päästä olemme lähdössä viikoksi ystäviemme kanssa "ihan oikealle" lomalle, parempi siis saada flunssa juuri nyt ja vaikka jättää muutama ensi viikon tapahtumista väliin, kuin sairastaa lomaviikko jolloin tiedossa on paljon uutta nähtävää ja koettavaa.

Taidan viettää tämän päivän ihan vain kotosalla villasukat jalassa teetä juoden, toivottavasti kunnon flunssa malttaa pysyä loitolla. 

Mitä Teille kuuluu? Mikä on ollut alkusyksyssänne parasta?


Ps. Tyylitilassa ehdoton suosikkimallistoni muotiviikoilta.

Ps2. Myös Olotilassa niska on jumissa.


perjantai 28. syyskuuta 2012

Tablettilaukku

tunnetila: tykkäys

Image and video hosting by TinyPic

iPadini pääsi näppärästä koostaan huolimatta Suomessa hyvin harvoin käsilaukkuun mukaan. Hankin tabletin läppärin korvikkeeksi junamatkoille ja seminaareihin (iPadilla voi ottaa hyvälaatuisia kuvia ja seminaarimuistiinpanot on helppo kirjoittaa ison näytön avulla muistiin) mutten juuri liikutellut sitä yöpöydän ja sängyn väliä pidempiä matkoja. Syykin oli selvä, kaipailin iPadilleni kunnollista, tukevaa ja pehmustettua laukkua. Niinä kertoina kun tabletti kulki matkoilla mukanani käärin sen mitä kummallisimpiin virityksiin. Mutta enää ei ole hätää. iPadilleni löytyi ikioma laukku.

Kotimainen, miesten laadukkaista mittatilauskengistä ja tyttöjen ja poikien sneakereistä tunnettu Saint Vacant laajensi vuosi sitten mallistoaan ja sisällytti siihen useita laukkumalleja. Tänä syksynä valikoimasta löytyy myös nahkaiset tablettilaukut. Ihastuin kauniin väriseen, pehmoista nahkaa olevaan tablettilaukkuun ja onnistuin nappaamaan ennen reissuun lähtöämme mallikappaleen itselleni. Nyt huomasin että syysuutta on ilmestynyt Saint Vacantin nettikauppaan ja myös tämä laukku on saatu myyntiin asti.

Laukun ulkoasu on hieman muuttunut mallikappaleen ja lopullisen tuotteen välillä, mutta pehmoinen nahka ja näppärä malli ovat säilyneet samana.

Laukku on päässyt täällä jo moneen otteeseen tosi toimiin ja se on super kätevä! Laukkuun mahtuu tabletin lisäksi puhelin, kalenteri, rahapussi, pieni kokoontaitettava sateenvarjo ja vaikka mitä muuta. iPadillani on nyt hyvät oltavat mutta läppärilaukku minulta vielä puuttuu. (On puuttunut yli 10 vuotta...) Onko Teillä vinkkejä mistä löytäisi kivoja laukkuja kannettaville?

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Marshallsin ensimmäinen haaste: syyskengät

tunnetila: jännitys

Image and video hosting by TinyPic

Maanantaina alkoi Marshallsin stailauskisa ja ensimmäiset asut julkistettiin. En taida uskaltaa katsoa muiden stailauksia... Ei vaan, teen kisan omalla tyylilläni ja jos hillitty tyylini ei pure amerikkalaiseen yleisöön niin sille ei sitten voi mitään. Tärkeintä oli tulla valituksi kisaan, tarttua reippaasti toimeen ja tehdä parhaansa. Se riittää minulle.

Kävin siis hankkimassa Marshallsilta ensimmäistä haastetta varten syyskengät. Tuo oli ensimmäinen kertani Marshallsilla ikinä enkä tiennyt yhtään mitä odottaa. Hämmästykseni oli aikamoinen kun heti kenkäosastolle saapuessani minua vastassa oli Louboutinin mustia huikeita nilkkureita ja Guccin nahkasaappaita. Molemmat kengät olivat upeita ja puoleen hintaan, mutta silti kisaa varten saamani $500 lahjakortti ei olisi riittänyt yhteenkään kenkäpäriin. Siirryin sitten katselemaan kivoja kenkiä omassa hintaluokassani.

Image and video hosting by TinyPic

Tarkoituksenani oli ostaa nilkkurit ja tarjolla olikin toinen toistaan upeampia huikeakorkoisia nilkkureita joita ihastelin hetken aikaa. Tällä kertaa halusin kuitenkin kengät joita voisin oikeasti käyttää ja joilla jaksaisin kävellä. Otin reissuun mukaan ainoastaan yhdet mokkaiset syysnilkkurit, joten tarvetta hyville syksykengille oli todella. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin italialaisen Franco Sarton valtavan pehmeää nahkaa oleviin konjakinvärisiin bootsimaisiin kenkiin jotka olivat ehkäpä maailman mukavimmat jalkaan. Kenkien ovh. oli $180, nyt sain ne hintaan $99,99.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Päädyin yhdistämään kengät mustaan lyhyeen Ivana Helsingin neulosmekkoon. Kuin onnen kantamoisena olin ottanut matkalle mukaan tismalleen kenkien kanssa samanvärisen punotun nahkavyön ja vähän prameamman irtokauluksen. Voin kertoa että stailaus omia vaatteita käyttäen on aika vaikeaa kun käytössä on ainoastaan puoli matkalaukullista vaatteita ja vain yksi koru. Voin vain harmitellen miettiä amerikkalaisia kanssakisaajiani joilla on koko vaatekaappi käytössään. Onnistuin silti mielestäni ihan kivasti, tai ainakin asu on ihan oman näköiseni.

Mitäs tykkäätte asusta, entä kenkävalinnastani?


Ps1. Täällä "virallinen" Marshalls kisapostaukseni Skimbacossa.

Ps2. Tyylitilassa taas yksi suosikkimallistoistani New Yorkin muotiviikoilla.

Ps3. Olotilassa pohdiskelen mitä olen kolmen NY viikon aikana oppinut. 

maanantai 24. syyskuuta 2012

Välietappi kasinolla

tunnetila: hauskuus

Image and video hosting by TinyPic

Vietimme viime viikonlopun amerikkalaisen ystäväpariskuntamme luona Connecticutissa. Matkustamme heille New Yorkista aina bussilla joka vie meidät Port Authoritystä Mohegan Sun Casinolle. Voisimme ottaa meno-paluun myös Providenceen, mutta kun matkustaa kasinolle saa erikoishintaisen bussilipun jossa paluumatka on ilmainen! 

Tällä kertaa maksoimme bussilipusta $31/hlö (ainoastaan menolipun hinta) ja kun pääsimme kasinolle saimme heti ovelta rahan arvoisia kuponkeja kasinon ravintoloihin. Lisäksi saimme kuponkeja joilla myös pelaamista sai kokeilla ilmaiseksi. Olen todella huono-onninen kun puhutaan uhkapeleistä, niinpä tälläkin kertaa hävisin kaikki pelimerkkini. Olin jo voitolla mutta sitten iski ahneus ja hävisin kaikki. Onneksi en maksanut pelimerkeistä mitään. Miehellä kävi parempi tuuri ja hän voitti mukavasti taskurahaa. Jäimme koko reissusta plussan puolelle ja matkalippujen hintakin tuli tienattua miehen toimesta takaisin. Kylläpä oli kannattava reissu!

Kasinon areenalla esiintyy myös päivittäin bändejä joista osa on tuntemattomampia suuruuksia ja osa maailman huippunimiä. Seuraavien viikkojen aikana kasinolla esiintyy mm. Goyte, Ian Andersson, Peter Gabriel ja The Smashing Pumpkins. Tässä siis ihan hauska matkavinkki New Yorkin matkaajille jos pelaaminen tai kasinokulttuuri yleensäkin kiinnostaa. Matka New Yorkista kasinolle kestää kolmisen tuntia (bussivuorosta riippuen) ja bussi vie suoraan kasinon ovelle. Itse olen sen verran kitsas ja huono-onninen etten halua laittaa rahojani kasinoiden kassaan, kasinon överi sisustus ja uniikki ilmapiiri on kuitenkin aika kiinnostava kokea.

Oletteko Te käyneet kasinoilla Suomessa tai ulkomailla?


Ps. Nevadan osavaltio taitaa olla Yhdysvalloissa ainut osavaltio jossa uhkapelit ovat laillisia. Mohegan Sun Casino sijaitsee kuitenkin intiaanireservaatilla ja sen omistavat intiaanit. Intiaanireservaateilla on rajoitettu itsehallinto ja niille on annettu erityisoikeudet kasinojen pyörittämiseen. Laillisilla asioilla siis ollaan. 
  

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Tarina naisesta

tunnetila: oih!

Kuulin muutama päivä sitten eräässä kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen keskittyneessä muotiseminaarissa ihanimman jutun pitkään aikaan ja haluan jakaa sen Teidän kanssanne. 

Yksi tilaisuuden puhujista kertoi pienen tarinan naisesta, joka oli jossain vaiheessa elämäänsä päättänyt että nyt saa kuluttaminen riittää. Hän oli päättänyt, ettei osta enää uusia vaatteita vaan käyttää vaatekaapistaan löytyvät vaatteet loppuun. Nainen piti päätöksensä ja kun hän oli 80-vuotias hänen vaatekaapistaa löytyi enää juhla-asuja. Kaikki arkivaatteet oli käytetty puhki. 
Nainen päätti pitää "ostolakkonsa" loppuun asti ja niinpä hän vietti viimeiset vuotensa pukeutuen joka päivä toinen toistaan upeampaan juhla-asuun. 

Tarina teki minut valtavan onnelliseksi. Mikä ihanan glamöröösi tapa viettää viimeiset vuodet!

perjantai 21. syyskuuta 2012

Saippuat

tunnetila: testaus ja tykkäys

Image and video hosting by TinyPic

Raahasin mukanani Suomesta kaiken muun kosmetiikan paitsi suihku- ja käsisaippuan. Onneksi kotoa ei löytynyt ylimääräisiä saippuapulloja sillä jo tällä tavaramäärällä matkalaukkuni painoi 23,1kg. Sallittu paino oli 23kg mutta sain tällä kertaa 100g anteeksi.

Löysin lähiapteekistamme (Duane Reade, paikallinen apteekki jossa myydään myös kosmetiikkaa, makeisia, ruokaa, kodintarvikkeita yms.) iki-ihanat nestemäiset saippuat. Aveenon uusi persikka-inkiväärisaippua tuoksuu taivaalliselta ja virkistää suihkun lisäksi vartaloa ja mieltä. 

Motifin sitruskäsisaippua sisältää aloe veraa ja tuoksuu niin ikään herkuilliselta. Tuote ei myöskään kuivata käsiä kuten monet muut käsisaippuat. Molemmat tuotteet ovat tuntuneet muutaman viikon käytöllä erinomaisilta eivätkä ne maksaneet yhteensä kymppiäkään.

Maailma on kyllä pullollaan toinen toistaan ihanampia kosmetiikkatuotteita. Joskus tulee vain miettineeksi onko miljoonalle erilaiselle suihkusaippualle oikeasti kysyntää. Duane Readessa saippuoita valitessani mietin ostetaanko liikkeen useista kymmenistä merkeistä oikeasti kaikkia vai jääkö joku brändi ja sen tuotteet (vaikka olisivat hyviäkin) toisten merkkien jalkoihin. Itse tein valintani tuntemattomien merkkien joukosta ensin purkkien ulkonäön perusteella, sen jälkeen tuoksuttelin tuotteita ja valitsin niistä itseäni eniten miellyttävät. Rumemmassa purkissa olisi voinut olla vähintään yhtä hyvä, ellei parempikin tuote, mutta tein alkuperäisen valinnan pääasiassa purkin ulkonäön perusteella. 

Valitsetteko Te tuotteet ulkonäön perusteella jos valikoimassa on teille tuntemattomia merkkejä? 


Ps1. Tyylitilassa yksi New Yorkin Muotiviikkojen kiinnostavimmista näytöksistä. Klik

Ps2. Olotilassa Väinö on vaateostoksilla. Tsek!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Maailman hienoin kauppakassi

tunnetila: tykkäys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Piipahdin toissa viikolla The Daily Front Row -lehden julkistamistilaisuudessa Empire Hotelin upealla kattoterassilla. Näytteelleasettajia tilaisuudessa oli kymmeniä, kauneushoitoloista alusvaatteisiin ja ekorannekoruista TicTac-karkkeihin. Paras osasto oli kuitenkin ShopStyle:llä joka tarjosi kangaskasseja muotiaiheisilla painatuksilla.

Tarjolla sattui olemaan kaksi ehdotonta suosikkilausahdustani joista en osannut valita kumman kassiini haluan. Niinpä mukava kassien painaja teki minulle kauppakassin jonka toisella puolella lukee: "Simplicity is the ultimate sophistication" (Leonardo Da Vinci) ja toisella puolella "Fashions fade, style is eternal" (Yves Saint Laurent). Nuo molemmat lauseet kuvaavat omaa ajatteluani ihan täydellisesti. Kyllä nyt kelpaa kantaa ruokaostoksia lähikaupasta kotiin.      


Ps. YLEn Olotilassa myös Väinö pääsi mukaan ostoksille. Väinö kassissa täällä.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Turvallista musta-valkoista

tunnetila: ihastus

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

t-paita Calliope, hame Alexander McQueen,
balleriinat Tory Burch

Kävin toissa viikolla Saks Fifth Avenuella tutustumassa brasilialaisen kenkäsuunnittelija Alexandre Birmanin syksy/talvi 2012 mallistoon. Pukeuduin tilaisuuteen simppelisti musta-valkoiseen, väri-ilottelu sai hetkeksi riittää. Yksinkertainen valkoinen t-paita on kyllä erinomainen vaate. T-paidan ilme muuttuu täysin asukokonaisuuden mukaan. Siistin hameen ja kultaisin yksityiskohdin somistettujen laukun ja kenkien kanssa t-paita on ihan siisti, farkkushortsien kanssa t-paidan fiilis on täysin eri.

Julkaisin useampia kuvia Alexandre Birmanin tilaisuudesta Tyylitilan puolella, mutta jos ette ole piipahtaneet siellä niin tänne täytyy myös laittaa yksi kuva. Ihastuin nimittäin valtavasti Birmanin mustiin mokka-avokkaisiin. Olen etsinyt kauniita mustia perusavokkaita koko aikuisikäni ja nämä kengät hipovat kyllä niin lähelle täydellistä että voi olla että joudun vielä sovittamaan näitä kaunokaisia (saattavat tosin olla inasen liian korkeat). Auts, tästä ihastuksesta lompakko ei oikein tykkää... Katsokaa nyt miten sirot, kauniit ja elegantit. Oih!

Image and video hosting by TinyPic


Ps. Tyylitilassa katsaus Ivana Helsingin S/S 2013 näytökseen New Yorkin muotiviikoilla. Tästä postaukseen.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Oranssi laukku

tunnetila: kokeilunhalu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

silkkipöksyt Marni at H&M, laukku Michale Kors (saatu),
kengät Tamaris

Kerroinkin jo että sain Marshallsin kampanjaan osallistumisesta kiitokseksi Michael Korsin nahkalaukun. Vierastin ensin aika paljon laukun väriä, en olisi luultavasti koskaan hankkinut oranssia laukkua itse. Pari päivää laukkua pöydällä katseltuani se alkoi näyttää koko ajan kivemmalta, ja sunnuntaina pakkasin laukun mukaan lähtiessäni yhteen Fashion Weekin näytöksistä. 

Laukkuun mahtui kaiken muun perustavaran lisäksi mm. vähän massiivisempi kamera ja vaihtokengät (muotiviikoilla juostessa olen jo oppinut läksyni). Laukku osoittautui käytössä erinomaiseksi. On hyvä että voin täällä totutella laukun väriin, Suomessa laukku olisi suurella todennäköisyydellä jäänyt käyttämättä. Saapa nähdä jääkö laukku vain New York ajan ihastukseksi vai osaanko käyttää sitä myös kotona. Tähän värikylläiseen kaupunkiin ja omiin iloisiin fiiliksiini oranssi laukku sopii nyt kuin nakutettu!


Ps. Oranssi taitaa olla muuten ainut "oikea" väri jota minun on helppo sietää. Ensin pari kesää sitten minut valloitti kynsilakka, tänä kesänä huulipuna ja -kynä, nyt oranssi laukku. Huh huh!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Oranssinpunainen rajaus

tunnetila: tyytyväisyys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Löysin kesällä ihan täydellisen huulipunan. Räikeä puna-oranssi väri iski yllätyksekseni värikammoisen värihermoon täysillä ja metsästinkin punaa ympäri Suomea. Lopulta onni potkaisi ja sain kuulema viimeisen kappaleen ko. sävyisestä punasta koko Pohjoismaissa. Huh mikä tuuri!

Make Up Storen puna on esiintynyt huulillani jo useaan otteeseen mutta aina olen vähän joutunut jännittämään leviääkö kirkas puna ympäriinsä. Tuohon sävyyn ei nimittäin ole löytynyt mistään oikean sävyistä rajauskynää. Vaaleampia punia voi käyttää ilman huulten rajausta, näin kirkkaan sävyn kanssa rajaus on miltei välttämätön. 

Kiersin Helsingissä suurten tavaratalojen kosmetiikkaosastot myyjien kanssa mutta emme löytäneet yhtään kynää joka olisi sopinut punan sävyyn. Viime viikolla kuitenkin onnisti. Kävin Saks Fifth Avenuella työasioissa ja pistäydyin samalla NARSin osastolla. NARSille oli ilmestynyt juuri huulikyniin uusi sävy (Red Square) ja tuo sävy oli kaikista lähimpänä huulipunaani mitä mikään on koskaan ollut. Myyjättären mukaan koko valtavalta Saksin kosmetiikkaosastolta ei löydy mitään muuta edes sinne päin olevaa kynää. Ja uskokaa tai älkää, sain tästäkin tuotteesta liikkeen viimeisen kappaleen.

Punaoranssit sävyt ovat olleet viime aikoina huulipunissa todella suosittuja. Kuinka on mahdollista että huulikynät tulevat sävyineen noin kaukana perässä? Onko NARS Teille tuttu merkki? Onko merkillä jotain muuta tuotetta jota osaatte suositella? 


Ps. Hetki New Yorkissa -blogissa muuta värifiilistelyä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Marimekko s/s 2013

tunnetila: ylpeys

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Olipa huikea kokemus nähdä ihka ensimmäinen Marimekon näytös New Yorkin muotiviikoilla! Halli oli pakkautunut täyteen kiinnostuneita Marimekon ystäviä ja uusia tuttavia, ja tunnelma oli katossa. Ihmiset taputtivat spontaanisti kesken näytöksen ja viereisellä penkillä istuneet amerikkalaiset rouvat hokivat hokemistaan: "Oh my God! So gorgeous! Oh my, that is a must have! Look, that one is the most beautifull Marimekko dress. Oh, I was wrong, THAT must the show stopper. Stunning!"

Suomalaisena Marimekon parissa kasvaneena alan olla jo hieman kyllästynyt näytöksessä nähtyihin klassikkokuoseihin ja -malleihin, mutta amerikkalaiseen yleisöön myös nuo upposivat kuin kuuma veitsi voihin. Ehdottomasti upeinta showssa oli kuitenkin veistokselliset juhla-asut joiden vyötärölinjan leikkaus oli huikea. Muuten kapea ja yksinkertainen silhuetti mutta runsaampi kangas suoralla vyötärölinjalla muodosti pukuihin ulkonevat taskut. Yksinkertaista mutta nerokasta ja kaunista!

Tämän postauksen kuvat otin näytöksessä itse (matkalle testiin saadun kameran asetukset eivät ole vielä ihan hallussa, köh..), mutta jos kiinnostaa niin ajattelin tehdä mallistosta myös Tyylitilan puolelle postauksen parempilaatuisilla pressikuvilla. Tällä hetkellä Tyylitilassa on juttua brasilialaisen kenkäsuunnittelija Alexandre Birmanin A/W2012 mallistosta. Tsek!  

tiistai 11. syyskuuta 2012

Marshalls -kampanja

tunnetila: jännitys

Image and video hosting by TinyPic

Pääsen tekemään Skimbacon kautta ihan mahtavaa kampanjaa. Merkkivaatteita edullisemmin myyvä amerikkalainen ketju Marshalls valitsi viisi Amerikassa suosittua blogia syyskampanjaansa ja Skimbaco Lifestyle on yksi näistä blogeista. Marshallsin slogan "Never Pay Full Price for Fabulous" kertoo liikkeestä kaiken. Liikkeen sisäänostajat työskentelevät tiiviisti ympäri vuoden ja hankkivat myyntiin luksusmerkkien varastoja ja ylijäämiä. Liikkeistä voi tehdä uskomattomia designer löytöjä, mutta osa tuotteista on jo alunperin edullisten ketjujen bulkkikamaa. Uusia tuotteita liikkeisiin tulee joka viikko joten jos haluaa tehdä parhaita löytöjä niin paikalla kannattaa käydä penkomassa vaikka kerran viikossa. Innokkaimmat aarteen metsästäjät näin kuulema tekevätkin.

Viime viikolla meille tehtävään valituille bloggaajille järjestettiin lounas jossa kerrottiin kampanjasta tarkemmin. Tehtävänämme on käydä shoppailemassa Marshallissa neljä kertaa, jokaiselle kerralle on määritelty tietty teema. Ensimmäisellä kerralla aiheena on syyskengät/bootsit. Käyn siis ostamassa itselleni Marshallsin valikoimasta syksyyn sopivat kengät ja kokoan asun hankkimieni kenkien ympärille. Voin bootsien lisäksi ostaa kerralla vaikka koko asukokonaisuuden kunhan rahat vain riittävät, tai vaihtoehtoisesti voin lisätä uudet kengät omiin vaatteisiini. Bootsit on kuitenkin ensimmäisen tehtävän pääasia.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Seuraava haaste on hankkia värikäs alaosa, kolmas haaste on tunika tai paitapusero ja neljäs haaste on löytää kiva jakku. Sain tehtävää varten Marshallsiin $500 lahjakortin, eli jokaisella ostoskerralla saan käyttää rahaa noin $125. En ole koskaan ennen käynyt ostoksilla Marshallsissa joten tehtävä jännittää aika paljon. Voi käydä niin etten löydä sieltä mitään kivaa, tai sitten niin että löydän kolmet syyskengät joiden väliltä en pysty valitsemaan vain yksiä. Voitte kuitenkin arvata miten kivaa on päästä shoppailemaan itselle uusia juttuja lahjakortilla. 

Jokaisesta asusta teen postauksen Skimbacoon, laitan kuvia Pinterestiin sekä twiittailen minkä shoppailulta ehdin. En ole koskaan osallistunut näin mittavaan kampanjaan enkä osaa käyttää edes kunnolla Twitteriä. Saapa nähdä miten tässä oikein käy! Kyseessä on siis kilpailu joka kestää kahdeksan viikkoa. Postaamme joka toinen viikko asukuvia joita blogiemme lukijat saavat käydä äänestämässä Pinterestissä. Voittajalle, eli parhaalle stailaajalle, on kuulema luvassa huikea palkinto. Jännää!! 

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Olin alunperin vähän skeptinen Marshallsin tuotteiden suhteen, ajattelin ettei siellä kuitenkaan mitään kunnollisia löytöjä voi tehdä, mutta mieli muuttui kun saimme lounaalla jokainen tervetuliaislahjat kiitokseksi kampanjaan osallistumisesta. Omasta paketistani paljastui lähes $400 maksava Michael Korsin oranssi nahkalaukku. Hups, taitaa Marshallilla sittenkin olla ihan laadukkaita juttuja pengottavana.  

Muut kisaan osallistuvat blogit ovat: High Fashion 4 Less, Swa-Rai, What the Frock? ja Lauren Messiah. Nyt vaan peukut pystyyn että löydän kivoja juttuja Marshallsilta ja saan stailattua ne kivasti. Hui miten jännää!!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Fanikuvassa

tunnetila: ilo

Image and video hosting by TinyPic

Perjantai-iltana kävin The Danziger Projectsin galleriassa ostamassa itselleni The Sartorialistin juuri ilmestyneen uuden kirjan. Closer -kirjan julkaisun yhteydessä galleriassa avattiin Scott Schumanin valokuvanäyttely kirjan kuvista. Myös Scott oli paikalla ja hän signeerasi kirjojaan halukkaille. Oman osionsa kirjassa saanut tyttöystävä Garance Doré oli niin ikään paikalla ja myös hän signeerasi kuvansa kirjasta.

Olen kuullut Scottista paljon negatiivisia kommentteja joten en tiennyt yhtään mitä odottaa. Paikalla oli kuitenkin ystävällinen ja huomaavainen katumuotikuvaaja joka kätellessään katsoi silmiin ja oli selvästi kiinnostunut jokaisesta signeerauksen hakijasta. Heh, pääsin jopa fanikuvaankin ja ilmeistä päätellen molempia vähän jännitti.  

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Illan saldoon erinomaisen tyytyväisenä oli helppo painella läheiseen pizzeriaan herkuttelemaan maailman parhaalla new yorkilaisella pizzalla. Oikeasti, missään ei saa niin hyvää (pannu)pizzaa kuin täällä. Tällä kertaa palassa oli kuitenkin inasen liian vähän juustoa. Juustoa täytyy olla kunnon pizzassa niin paljon että kun siihen upottaa hampaat niin puoleen väliin hammasta on ensin kerros juustoa. Mmmmmmm...
 

lauantai 8. syyskuuta 2012

Lintuja ja raitaa

tunnetila: kokeilu

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

pusero Ouí, hame Calliope,
lenkkarit Karhu

Ooooh, pitkästä aikaa asukuva! Pakkasin mukaan kaikki lempivaatteeni joten olette nähneet ne kaikki blogissa kymmeniä kertoja. On tuntunut aika turhalta kuvata ikivanhoja vaatteita jotka ovat kaiken lisäksi kuumuuden ja ilmankosteuden vuoksi liimautuneet kiinni vartaloon. Eilisessä asussa oli kuitenkin pitkästä aikaa mukana uusi vaate joten ajattelin näyttää sen nyt teille.

Ostin sini-valkoraidallisen trikoohameen Milanosta toukokuun alussa. Suomen kesä oli kuitenkin niin viileä etten käyttänyt hametta kotona kertaakaan. Tykkään kuitenkin hameesta, niinpä otin sen mukaan tänne. Eilen tiesin joutuvani kävelemään paljon joten yhdistin hameen lenkkareihin. Ei ehkä välttämättä se ilmeisin yhdistelmä mutta asu toimi mielestäni tosi kivasti.

Yhdistin myös kahta eri kuosia, puseron sinisiä lintuja ja hameen sini-valkoista raitaa. Tykkäsin asusta tosi paljon! Seuraavan kerran laitan jalkaani konjakit balleriinani, niiden kanssa asu on entistä kivempi.

Mitäs tuumaatte kuosien yhdistelystä tai lenkkareista polvimittaisen hameen kanssa?

  
Ps. Hetki New Yorkissa -blogissa on myös uusi postaus jossa kerrotaan pötkyläystävämme Väinön alkumatkasta. Taidan olla ihan hullu kun raahaan leikkikoiran maailman ääriin! Voi jestas sentään. 

perjantai 7. syyskuuta 2012

DuJour -lehden julkkarit

tunnetila: kiire

Image and video hosting by TinyPic

Voi vitsit että täällä ehtii päivässä tapahtua paljon!! Eilenkin juoksin aamusta iltaan tilaisuudesta toiseen. Jouduin kaiken kiirehtimisen jälkeen skippaamaan koko suunnittelemani iltaohjelman sillä jalat oli kaikesta kävelemisestä niin puhki etten päässyt kunnolla kiipeämään rappuja kotiimme kolmanteen kerrokseen. (Täytynee alkaa edustaa lenkkareissa..) Kaikki tekeminen on kivaa ja olen itse suunnitellut aikatauluni, mutta en muistanut suunnitella missä välissä ehdin päivittää kolmea blogia ja kertoa teille kuulumisiani. Toivottavasti ette pahastu jos joskus tulee vähän pidempiäkin taukoja postaustahdissa.

Palataan nyt kuitenkin keskiviikkoiltaan jolloin juhlittiin DuJour -lehden julkkareita. Juhlat järjestettiin hulppeassa Capitalessa (130 Bowery) ja paikalla oli lehden kansikuvassakin esiintyvä upeista upein Christy Turlington. Miten joku voikin olla niin kaunis! Muita julkkisbongauksia paikalla oli mm. koripalloilija Chris Bosh (kuvissa), Martha Stewart, Kim Kardashian ja näyttelijä "Charlotten mies Tray" Kyle MacLachlan.

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Sain tilaisuudesta mukaani lehden ensimmäisen numeron ja ensi vilkaisulla lehti näyttää olevan hyvin monipuolinen. Muotia, kauneutta, matkailua, tarinoita ihmisistä ja elämästä. Lehti vaikuttaa laadukkaalta naistenlehdeltä joka on täynnä kauniita ja erittäin ammattitaidolla toteutettuja kuvasarjoja. 

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Image and video hosting by TinyPic

Vaikka puitteet Capitalessa oli huikeat (ylellinen ympäristö, loistavia dj:tä, livesetti, kuusi drinkkibaaria joista sai ihan mitä halusi ja parikymmentä kokkia valmistamassa grillivartaita, sushia, kiinalaista, pikku burgereita ja ranskalaisia) ja paikalla saattoi bongailla maailmanluokan julkkiksia, niin arvatkaa mikä oli hauskinta? Hauskinta oli huomata, että Suomessa osataan järjestää ihan yhtä hyviä lanseerauskekkereitä! Ollaan sitten New Yorkissa tai Helsingissä, tunnelma kemuissa on aika sama. 


Ps. Kurkkaa myös Tyylitila.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Koti New Yorkissa

tunnetila: innostus

Image and video hosting by TinyPic

Hip hei, täällä ollaan!!! Ehdin eilen (vai tänään, olen ihan sekaisin miten nämä ajat Suomen ja New Yorkin välillä menevät..) kirjoittaa jo yhden postauksen Olotilan puolelle. Löydätte sen täältä. Tänne ajattelin kuitenkin turista vähän enemmän ja kertoa tarkemmin asunnon etsimisestä New Yorkissa.

Kotimme sijaitsee kuvassa yllä olevassa punaisessa talossa. Talo on ihanan new yorkilainen ja jotenkin sievä, pidin siitä heti ensisilmäyksellä. En kuitenkaan asuntoa valitessani tiennyt millaisessa talossa tulemme asumaan. 

Kun reissumme varmistui ja varasimme lennot, aloin heti etsiä asuntoa. Ykkösvaihtoehtona halusin asumaan Manhattanille, kakkosena tuli Brooklyn. Brooklyn olisi ollut edullisempi paikka asua, mutta tiesin että suurin osa tapahtumista joissa työn puolesta kävisin, olisi Manhattanilla, joten siksi päädyimme lopulta Manhattanille. Olin kuullut ystäviltä kehuja nettipalvelu Airbnb:stä joten keskitin etsintäni sinne.

Asuntoja oli tarjolla valtavasti, joten rajasin hakua listaamalla hakuun ainoastaan omat suosikkialueemme. Suunnitelmissa oli vuokrata kaksio, mutta kun kaksioiden vuokrat Manhattanin kivoilla alueilla olivat alkaen $5000 kuussa (!!!) päätimme ottaa yksiön. (Asuntoja saa toki edullisemminkin. Airbnb:n pääasiallinen vuokrauskohde on lyhyet, viikon parin lomat, joten hinnat voi pitää aika korkeina. Airbnb on kuitenkin niin luotettava paikka että halusimme ottaa asunnon sitä kautta.) Etsimme sopivaa asuntoa aktiivisesti ehkä kuukauden ja lopulta tärppäsi. Sijainti, hinta ja asunnon varustelu osuivat toiveittemme kanssa nappiin ja kun vuokraisäntä lupasi vuokrata asunnon meille näin pitkäksi aikaa teimme sopimuksen asunnosta heti.

Teimme sopimuksen vuokraisännän kanssa ja maksoimme heti ensimmäisen kuukauden vuokran. Vuokra jäi makaamaan Airbnb:n tilille kunnes pääsimme perille ja muutimme asuntoon. Maksamamme vuokra oli siis takuu siitä että saamme asunnon, asunnon omistaja sai maksun kun kaikki oli kunnossa. Olen kuullut tilanteista joissa vuokraa maksetaan etukäteen ja kun saavutaan perille asuntoa ei olekaan. Tuo turvallisuus oli tärkeä syy vuokrata asunto vuokrapalvelun kautta vaikka siihen pieni palvelumaksu tulikin.

Nyt olemme täällä ja asuntovalintamme meni ihan nappiin! Tunsimme heti saapuneemme kotiin. Vaikka asunto on pieni ja ulkona on lämmintä noin +30 ja ilmankosteus on yli 90, asunnossa pystyy silti olemaan. Nukuimme mm. viime yönä ikkunat auki, tätä emme pysty tekemään Helsingin kodissamme sillä sieltä kuuluu enemmän meteliä kuin täällä. (Ikkunamme on täällä sisäpihalle.) Onhan täällä kuuma ja suihkussa käynti ei kauaa virkistä, mutta kun olen palellut koko menneen kesän tämä kosteus ja kuumuus on vain ihanaa!


Ps. Olen avannut Tunnetilalle Instagram -tilin ja laittelen sinne kuvia reissusta. Jos käytätte Instagramia tulkaa seuraajiksi. Jos taas ette käytä palvelua niin olen laittanut Instagramin blogin sivupalkkiin josta pääsette katsomaan kuvia. Esim. nyt siellä on pari viimeisintä kuvaa asunnostamme sisältä.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Kolmen blogin syksy

tunnetila: iiiiiiik!

Reissu lähestyy (lähtö on huomenna heti aamusta) ja nyt on aika kertoa parista uudesta yhteistyökuviosta blogiin ja tuohon matkaan liittyen. Olen lupautunut syksyn aikana bloggaamaan kolmeen eri paikkaan.

Oma Tunnetila -blogini jatkaa tuttuun tapaansa ja höpöttelen täällä samoista asioista kuin ennenkin. Kerron täällä arjesta, uusista kosmetiikkalöydöistä, bongaamistani kiinnostavista jutuista ja postailen myös asukuvia tuttuun tapaan.

Toinen paikka josta voitte syksyn aikana seurata fiiliksiäni on YLEn Olotila. Pidän Olotilassa kolmen kuukauden ajan fiilispohjaista (pääosin) kuvablogia nimeltä Hetki New Yorkissa. Nimensä mukaisesti pyrin ikuistamaan blogiini matkalla kokemiani hetkiä ja toivon, että kuvat ja niihin liittyvät tekstit päästäisivät myös Teidät kokemaan New Yorkista jotain sellaista mitä jokaisesta matkaoppaasta ei näe.

Kolmas projekti syksylle on nettilehti nimeltä Skimbaco Lifestyle. Toimin kolmen kuukauden ajan Skimbacon suomenkielisellä puolella muotitoimittajana ja kirjoittelen Tyylitila -palstalleni pääasiassa muodista ja tällä hetkellä pinnalla olevista jutuista. Ensimmäiset viikot tulevat olemaan varman koko reissun kiireisimmät, olen nimittäin lupautunut raportoimaan Skimbacoon tunnelmia New Yorkin muotiviikoilta. Kirjoituksiani julkaistaan syksyn aikana myös lehden laajemmalla, englanninkielisellä puolella. Voin vaikka aina vinkkailla täällä kun uutta sisältöä tulee Skimbacoon tai Hetki New Yorkissa -blogiin. 

Olen aika innoissani uusista projekteista. Sain toissa viikolla Skimbacon kautta lehdistökutsun mm. Kim Kardashianin uuden tuoksun lanseeraustilaisuuteen. Hih, tilaisuudessa olisi voinut kuvauttaa itsensä Kimin kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin Ivana Helsingin näytös muotiviikoilla joten tällä kertaa vedän härskisti kotiinpäin ja menen mielummin fiilistelemään tunnelmia catwalkin läheisyyteen. Eiköhän noita julkkisbongauksia ehdi tehdä joskus toistekin.

Blogit siis lisääntyvät, mutta myös toinen pieni (sitäkin jännittävämpi) muutos on tulossa. Skimbacossa ja Olotilassa en bloggaa enää anonyymisti. Tarkoituksenani ei ole juurikaan esiintyä itse YLEn blogin fiiliskuvissa ja muotipostauksissakin olen ehdottomasti tarkkailijan roolissa, mutta molemmissa blogeissa minut esitellään uusille lukijoille kasvoillani. En ole vielä päättänyt jatkanko täällä kasvojeni blurraamista asukuvista (usein se helpottaa sillä epäonnistun kuvissa lähes poikkeuksetta), mutta teen niin tai näin, kasvoni eivät ole enää mikään salaisuus. Tuo on minusta suorastaan kauhistuttava ajatus enkä oikein pysty käsittelemään sitä millään tavalla. Paras varmaan siis antaa vain mennä!

Eli tässä sitä ollaan. Kasvot ja kaikki. En tiedä jääkö tämä viimeiseksi kasvojen vilautukseksi tässä blogissa, mutta mielestäni on reilua näyttää kasvot myös Teille, joista osa on seurannut blogiani kohta jo viisi vuotta. Tämä, Iinan ottama kuva, toimii siis "avattarenani" Olotilassa ja Skimbacossa. Ettäs tiedätte.

Image and video hosting by TinyPic